Päivin matka mediakasvatukseen: sosiaalinen media

Näytetään tekstit, joissa on tunniste sosiaalinen media. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. toukokuuta 2023

Mediakasvatuksen toimijoita: Faktabaari ja Mediakasvatusseura

FAKTABAARI

Faktabaarin DIL-opas 2022

Monilukutaidon osa-alueita

Tiedon luotettavuus on välttämätöntä yhteiskunnan vakaudelle

Yhteiskunnan vakaus pohjautuu luotettavaan tietoon.

https://faktabaari.fi/dil/digitaalinen-informaatiolukutaito-opas/

Digitaalinen informaatiolukutaito on kansalaistaito

"Digitaalinen informaatiolukutaito on nykyajan kansalaistaito, jonka varaan rakentuu osallistuminen demokraattiseen päätöksentekoon. Suomi on tunnettu hyvästä lukutaidostaan, ja monilukutaidon opetusta on sisällytetty nykyisiin opetussuunnitelmiin varhaiskasvatuksesta alkaen.

Verkon digitaalisilla alustoilla, kuten TikTokissa, Youtubessa, Instagramissa ja Facebookissa, lapset ja nuoret törmäävät kuitenkin hämmentävään informaatiovirtaan, jonka seulomiseen kouluyhteisössä ja kotona saadut eväät eivät välttämättä riitä: somevaikuttajien väitteisiin erilaisista tuotteista, kaupallisten algoritmien räätälöimiin hakutuloksiin, taidolla käsikirjoitettuun propagandaan ja lukemattomien kyllä-näppäinten taakse kätkettyihin lupiin jäljittää verkkokäyttäytymistä tai fyysistä liikkumista kaupunkitilassa.

Siksi on tärkeätä vahvistaa kaikkien verkon käyttäjien ja erityisesti nuorten digitaalista lukutaitoa, jonka avulla voi tunnistaa, miten meihin vaikutetaan verkossa." Joonas Pörsti, FaktaBaarin vastaava päätoimittaja.

FaktaBaarin on perustanut Avoin yhteiskunta ry vuonna 2013. Se tuottaa digitaalista informaatiolukutaitoa kasvattavaa materiaalia, tarkistaa verkossa esiintyvien tietojen luotettavuutta sekä tunnistaa valeuutisia ja disinformaatiota. Yhdessä Mediakasvatusseuran, Sitran ja muiden vastuullisten mediatoimijoiden kanssa se on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan kivijalkaa ja sivistystä. FaktaBaari on myös osa luotettavan tiedonjulkaisun kansainvälistä yhteistyötä.

FaktaBaarin tuottamaa materiaalia voivat hyödyntää oppilaitokset sekä yksityiset kansalaiset.

Critical-hanke: Lasten ja nuorten medialukutaidon kehittäminen

https://faktabaari.fi/avoinyhtk/

https://faktabaari.fi/edu/informaatiolukutaito-opas-opettajille-ja-oppilaille/

Miksi Mediakasvatusseura pitäisi jalkauttaa kouluihin?

Mediakasvatuksen toimijat yhteistyössä

Kun Mediakasvatusseuraa perustettiin 2000-luvun alussa, mediamaisema oli hyvin erilainen kuin nyt. Koteihin tuli enemmän painettuja sanoma- ja aikakauslehtiä. Videot lainattiin kirjastosta tai kaupallisilta toimijoilta. Matkapuhelimilla soitettiin, lähetettiin tekstiviestejä tai otettiin kuvia. Kotien medialaitteistovalikoima periytyi 1990-luvulta. Microsoftin ja Applen taistelu markkinoista oli vasta alkamassa. Nokian voittokulun loppua ei vielä näkynyt.

Kun tämä taistelu roihahti täyteen mittaansa, medialaitteistoissa ja verkkoalustoilla alkoi kuin huomaamatta nopea ja laaja kehitys, joka tempaisi mitä kuinkin jokaisen mukaansa.

Mediakasvatus tarvitsee edelläkävijöitä

Parissakymmenessä vuodessa siirryttiin analogisista laitteistoista pääsääntöisesti digitaalisiin. Kotona käytettyjen pöytätietokoneiden ja pelikonsolien oheen sovelluskauppoihin ja nettialustoille tulvahti valtava määrä erilaisia sosiaalisen median sovelluksia ja pelejä.

Niinpä koulumaailmassa opettajat ovat entistä enemmän joutuneet kilpailemaan oppilaiden keskittymiskyvystä ja oppimismotivaatiosta. Niin opettajat kuin myös Mediakasvatusseura ovat alkaneet kehittää uusia opetusmenetelmiä ja tapoja tarjota oppijoille valmiuksia käsitellä ympäröivän mediatulvan mukana eri tahoilta ryöppyäviä yllykkeitä.

Koulu on kuin valtamerilaiva, jonka kurssi kääntyy hitaasti. Oppimisen monimuotoisuus alkaa nyt vasta kehittyä. Niukkenevien resurssien kohdentaminen kaikkein tärkeimpään olisi tehtävä nopein päätöksin. Vastuun tulisi olla heillä, jotka tuntevat kokonaistilanteen parhaiten. Apajilla kärkkyvät ulkopuoliset kaupalliset ja poliittiset lobbarit ajavat omaa etuaan. Monesta kulmasta katsoen näyttää siltä, että koululaitoksen valtamerilaiva on nyt historiansa kovimmassa myrskyssä.

Mediakasvatusseura pyrkii toimimaan aktiivisesti ja laaja-alaisesti. Jo kohta parinkymmenen vuoden kokemus on tuonut mukanaan tietoa ja monenlaisia materiaaleja sekä oppisisältöjä.

Mediakasvatusseuran toimintamalli

Kuvakaappaus: https://mediakasvatus.fi/seura/

Yhteiskunnan, liike-elämän, kotien, opettajien ja oppijoiden odotuksista ja tarpeista nousee kovia paineita perus- ja ammattikoulujen sekä lukion opetussuunnitelmien sisältöihin ja toteutukseen. Jos muutos mediakentässä on ollut nopeaa, sitä se on ollut myös työelämässä. Laaja-alaisen digitaaliosaamisen tarve ulottuu sen miltei kaikille osa-alueille.

Mediakasvatusseura on ollut ketterä kehittämään toimintaansa toisaalta oman henkilöstönsä vahvan osaamisen, toisaalta taitavan verkostoitumisen ansiosta. Opetusmateriaalia ja asiantuntemusta on runsaasti jaettavaksi. Pullonkaula on kuitenkin tähän asti ollut, että mediakasvatusta on pyritty keskittämään äidinkielen opettajien harteille yläkoulussa ja lukiossa, kun taas alakoulussa luokan oman opettajan näkemys mediakasvatuksen tärkeydestä sekä asiantuntijuus siinä vaikuttavat ratkaisevasti lopputulokseen.

Elämme hektisessä, alituisessa liikkeessä ja kaikkialla läsnä olevassa mediamaailmassa. Jokainen mediakasvattaja kilpailee huomiosta ja ajasta paitsi kaupallisten ja taloudellista voittoa, myös poliittista valtaa tavoittelevien toimijoiden kanssa. Teknologian ja sovellusten huima kehitys edellyttää jatkuvaa valveilla oloa ja mukana pysyttelyä. Tekoäly valtaa alaa nopeasti. Tulevaisuuden mediataidot pitäisi kyetä rakentamaan jo tänään.

Miten hyvin koulut hyödyntävät Mediakasvatusseuran tarjoamia palveluita ja materiaaleja? Mediakasvatus on aivan liian laaja, koko yhteiskunnan kehitykseen vaikuttava kokonaisuus, että sen voisi noin vain jättää yksittäisten opettajien harteille. Se tulisi ulottaa koko koulun toimintaan.

Kuten koodaus, matemaattiset, kielelliset ja taiteelliset taidot, yleissivistys, psyykkinen ja fyysinen kehitys, myös mediakasvatuksen eri osa-alueet rakentuvat ajan kanssa portaittain ja niiden haltuun ottaminen on elinikäinen prosessi.

Mediakasvatusseuran tarjoama asiantuntijuus ja materiaalit pitäisi saada tutuksi, läsnäolevaksi ja kehittyväksi osaksi koko koulun toimintaa. Niitä molempia valvoo, tutkii ja tukee Valtioneuvosto sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kaikkien mediakasvatuksen parissa työskentelevien tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä sekä olla näyttävämmin esillä niin valtakunnan kuin sosiaalisessakin mediassa. Meidän tulisi yhteisvoimin nostaa esiin faktantarkistuksen ja debunkkauksen tärkeyttä sekä hillitä yhteiskuntaa tahallisesti repivien toimijoiden hyökkäyksiä. Paitsi koulujen oppilaille ja opettajille myös heidän vanhemmilleen tulisi antaa lisää välineitä seurata, mitä lasten ja nuorten sosiaalisessa mediassa ja pelialustoilla tapahtuu. Tarvitsemme lisää avoimmuutta, rohkeutta, aktiivisuutta ja yhteisten tavoitteiden kirkastamista.

maanantai 1. toukokuuta 2023

Neljä mediataitoa, jotka jokaisen pitäisi osata

Mediataitojen oppimispolku kestää kehdosta hautaan.

sunnuntai 16. huhtikuuta 2023

Diginatiivimyytti - syntyvätkö nykylapset kännykkä kourassa?

Virtuaalitodellisuus -

diginatiivit vs. digi"mamut"

Virtuaalitodellisuus on osa diginatiivin maailmaa

Alkuaikojen internet-huumassa on jotakin samaa kuin 1900-luvun alun koneromantiikassa: sen ihmevoimaan uskottiin ja sen positiivisiin mahdollisuuksiin luotettiin. Puhe nettisukupolvesta (Tapscott, 1999)[1] tai diginatiiveista (Prensky, 2001)[2] liittyi toivoon luoda uutta, parempaa, yhteisöllisempää maailmaa, jossa käyttäjälähtöinen ja osallistava kulttuuri muuttaa yhteiskuntia.

Näin on pitkälti käynytkin. Monet viettävät internetissä valtaosan päivästään. Se on keskeinen osa jokapäiväistä elämää. He ovat internetin asukkaita (residents), kuten David White ja Alison Le Cornu (2011) määrittelevät. Nämä aktiivit verkostoituvat ja pitävät eroa netin ulkopuoliseen offline-elämään ja verkon online-elämään keinotekoisena.

Myöhempi tutkimustieto ((Bennett ym. 2008; Livingstone, Bober, & Helsper 2005; Jones & Shao 2011) on paljastanut, ettei yhtenäistä diginatiivisukupolvea ole, vaan sen sisällä on toisistaan paljonkin eroavia ryhmiä. Vaikka sukupuolten välillä on havaittavissa eroavaisuuksia internetin ja digitaalisten laitteiden käyttötavoissa, huomionarvoisin ero on kuitenkin taloudellisissa ja kognitiivisissa lähtökohdissa. Nuorten mahdollisuudet olla aktiivisia toimijoita digitaalimaailmassa riippuvat heidän kotiensa tarjoamasta tuesta ja kognitiivisesta ilmapiiristä, jossa myös koululla on keskeinen tehtävä.

Oma opettajakokemukseni vahvistaa tätä käsitystä. Lasten ja nuorten internetin käyttö todellakin vaihtelee sosioekonomisen taustan ja muiden demografisten muuttujien, kodin toimintakulttuurin, arvojen ja harrastuneisuuden mukaan. Ne luovat koko yhteiskuntaan vaikuttavia digitaalisia kuiluja. Koululla on näiden kuilujen tasoittamisessa kriittisen tärkeä tehtävä, jota ei näytetä tällä hetkellä riittävästi ymmärrettävän.

Ruutuajan suuri osuus lasten ja nuorten elämässä ja sen vaikutus vuorokausirytmiin näkyy kouluissa ja oppilaitoksissa. Kyse on hyvin monimuotoisesta ilmiöstä, johon ei välttämättä ole yksinkertaisia ratkaisuja. Digitaalisena maahanmuuttajaopettajana koen nyt eläkkeellä ollessani suorastaan syyllisyyttä siitä, että en työaikanani ymmärtänyt sitä.

Ikäryhmien ruutuaikarytmit eroavat toisistaan [2]

Ruutuajan ilmiöitä: ruutuaika kasvaa, yksinolo lisääntyy, vapaaehtoistyöhön osallistuminen vähenee

Saavutettavuuden ongelma

Viestintäteknologian aktiivinen käyttö muokkaa aivojemme toimintaa

Viestintäteknologian aktiivinen käyttö muokkaa aivojemme toimintaa tavalla, jota emme vielä täysin tunne. Prensky (2001)näkee diginatiivien puhuvan uuden teknologian kieltä, käyttävän useita informaatiolähteitä yhtä aikaa (multitasking), ajattelevan visuaalisuus edellä ja hallitsevan pelejä ja digitaalisia laitteita.

Kun Nuorisotutkimusseura vuonna 2013 kartoitti lasten netin käyttöä, postilla koteihin lähetettyyn kyselyyn vastasi 31 prosenttia otannasta. Kaikki tiedämme lapsiperheiden hektisen arjen, mutta silti herää kysymys, miten tärkeänä kyselyyn vastaamista yleisesti ottaen pidettiin. Palautuneista vastauksista valtaosa tuli takaisin paperiversiona postin kautta, vaikka lomakkeista oli olemassa myös verkkoversio ja noin 90 prosenttia vastasi käyttävänsä internetiä lähes päivittäin.

Olemme antaneet mediayhtiöille runsaasti vaikutusvaltaa paitsi tiedostamattamme myös siksi, että emme tiedä, miten voisimme puolustautua siltä. Mediayhtiöiden tuottama sisältö alkaa luoda maailmankuvaamme jo aivan varhaislapsuudesta alkaen.

Median monimuotoisuuden riskien osa-alueet

Taulukko: Valtioneuvoston julkaisut 2018

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160714/04_18_Media-%20ja-viestintapolitiikan-nykytila.pdf?sequence=1&isAllowed=y&fbclid=IwAR1RLtcRg5CCkz9MgAKy8K2Y5MkL3ybnm3KcqSKEIEZPCfWSvlONov6ujzs

Mitä tapahtuu, kun virtuaalitodellisuutta on yhä mahdottomampaa erottaa fyysisestä todellisuudesta?
"Virtuaalitodellisuus tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia koulutukseen, työntekemiseen ja asioiden simuloimiseen turvallisesti. Samaan aikaan suurin osa inhimillisistä nautinnoista, kuten seksi, päihtyminen ja urheilu ovat kaikki saavutettavissa virtuaaliympäristöissä. Kokemusten erottaminen todellisuudesta on osalle ihmisistä vaikeaa ja kehittynyt virtuaalitodellisuus näin erittäin addiktoivaa." [1]

Vaikutukset riippuvat toisaalta digitaalisten sovellusten kehityksen suunnasta, toisaalta virtuaalitodellisuuden käytön määrästä ja laajuudesta.

Kaupalliset toimijat

Suomalaisten koulujen digitaaliset käyttöliittymät pohjautuvat useimmiten PC-teknologiaan, jolloin Microsoft on koulujen yleisin kaupallinen hyötyjä. Tarvitaan eettistä keskustelua digitaalisesta demokratiasta: “Jos kriittinen ja analyyttinen keskustelu avointen ja suljettujen alustojen vaikutuksesta opetukseen käynnistyy, niin digitalisaation todelliset mahdollisuudet avautuvat. Silloin myös kaupallisten toimijoiden suljettujen alustojen liiketoimintalogiikkaa haastetaan avoimempaan suuntaan."

Näin paljon somealustat tienaavat käyttäjiensä tiedoilla USA:ssa [3]

Sosiaalisen median tuotto-odotukset USA:ssa. The Economist.

Joukkoviestintämarkkinoiden arvo eri alustoilla Suomessa vuonna 2021. Tilastokeskus.

Maailmanlaajuisesti suosituimmat sosiaalisen median alustat vuonna 2022

Statista. WordStream [5]

Eriarvoistuminen

Luovatko mediataidot uuden eliitin?
Opiskeluissa ja työelämässä pärjäävät ja menestyvät mediataitoisimmat yksilöt, jotka hallitsevat mediailmaisun, -tuotannon ja -kritiikin. Tämä on jo olemassa oleva ja yhä voimistuva trendi. Mediataitojen puuttuminen voi pudottaa työelämän ulkopuolelle ja olla tulevaisuudessa syrjäytymisvaara. Mille tahoille mediakasvatus kuuluu? Miten valmiita olemme vastaanottamaan mediakasvatusta? Keneen luotamme?

Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ukkoutuvat ja mummoutuvat, Afrikka on Alfojen ja Zetojen.[1]

Demografinen kehitys eri mantereilla

Kuva 1. Mantereet sukupolvittain. Parceron. pdf

Osallistava mediakasvatus

Oppimisen tulevaisuus 2030-barometrissa ennakoidaan erilaisten koulun ulkopuolisten asiantuntijatahojen vahvistuvaa osallistumista yleissivistävän koulun oppimisen ja opetuksen toteuttamiseen ja resursointiin. Miten se vaikuttaisi koulujen toimintakulttuureihin ja erilaistumiseen? Keiden agenda ja intressit toteutuisivat parhaiten?

Jokaisen henkilökohtainen aktiivisuus lopulta ratkaisee, miten suuren palasen osallisuuskakusta pystyy lohkaisemaan ja miten laajasti saa otettua mediataidot haltuunsa.

Medialukutaidolle annetaan keskeinen rooli median monimuotoisuuden edistäjänä. Medialukutaito on yksi sosiaalisen osallisuuden indikaattoreista. Tarvitaan myös lisää tietoa siitä, miten yksilöt omaksuvat mediakasvatuksen tarjoamia taitoja arjessaan ja mikä merkitys tällä on heidän toimintaansa.[3]

Ihmisen ja koneen suhde

Koukuttava algoritmi

Tutkimus suuntautuu teknologian ja ihmisen vuorovaikutuksen kehittämiseen, tutkimiseen ja vaikutuksiin. Kestävän kehityksen näkökulma. Laajan tutkimuksen, seurannan ja kehittämisen tarve.

Lasten mediabarometri 2013:

Lähes kaikki yli 2-vuotiaat lapset käyttivät internetiä ainakin joskus, ja yli 3-vuotiaista kaksi kolmasosaa käytti sitä viikoittain.

Omia kännyköitä lapset alkoivat saada jo viisivuotiaina,mutta yleisiä ne olivat vasta seitsemänvuotiailla: oma kännykkä oli kahdella kolmesta 7-vuotiaasta ja lähes kaikilla 8-vuotiailla.Pienimmät lapset käyttivät (vanhempiensa) kännykkää lähinnä pelaamiseen.

Vuodesta 2010 omat kännykät olivat yleistyneet 5–6-vuotiaiden keskuudessa: vuonna 2010 oma kännykkä oli tämän ikäisistä joka kymmenennellä, mutta vuonna 2013 jo lähes joka viidennellä.[2]

Yksityiset kuplat

Ennuste:Vuonna 2025 puolet 15-25-vuotiaista elää “yksityisessä kuplassa”.

Yksityiset kuplat

Hakukoneet ja algoritmit tuottavat käyttäjälle yhä yksilöllisempää sisältöä (filter bubble), joka on suoraan sidoksissa käyttäjän arvoihin ja kiinnostuksen kohteisiin. Lisääntynyt tieto ei paradoksaalisesti lisääkään yksilöiden ymmärrystä ympäröivästä maailmasta, vaan personoitu tieto alkaa tukea omia näkemyksiämme maailmasta riippumatta siitä, ovatko ne totta vai ei.

Sosiaalinen media vuonna 2022
Kuva: https://harto.wordpress.com

Sananvapaus

Sananvapauden edistäminen ja puolustaminen. Rasismi ja vihapuhe eivät voi kuulua sananvapauden piiriin, eivätkä sen toteutumista myöskään edistä. Järjestelmällisen propagandasisällön tuotannon lisäksi vaientamiseen pyrkivän uhkailun yleistyminen nostaa keskiöön kysymykset demokraattisen verkkokeskustelun turvallisuudesta ja turvaamisesta.
Sananvapaus -keskustelusta tulisi siirtyä sananvastuu -keskusteluun, velvollisuuteen käyttää mahdollisuutta puuttua ja puhua asioista silloin kun siihen on tarvetta. Media- ja lähdekriittisyys nousee enemmän esiin manipulointiyritysten ja väärien huhujen määrän edelleen kasvaessa: “Kaoottisen mediatodellisuuden hahmottaminen ja siellä oman paikkansa ja äänensä löytäminen on keskeisimpiä haasteita ei vain nuorille vaan kaikenikäisille ihmisille.”

Suojelun tarkoitus ei ole evätä kulttuurisen osallisuuden mahdollisuuksia ja oikeuksia. Turvataitojen lisäksi mediakasvatuksella on myös muita tavoitteita. Medialukutaito voi edistää yksilön autonomiaa, kriittistä ja luovaa ajattelua, esteettistä makua, sosiaalista omaatuntoa, itsekunnioitusta, voimaantumista sekä asemaa kansalaisena ja kuluttajana. Nykyisessä mediaympäristössä medialukutaitoon voidaan katsoa kuuluvaksi mediatuottaminen, mediasisältöjen tulkinta, medialaitteiden käyttötaidot, tiedonhaun taidot, kriittisyys mediavälitteistä informaatiota kohtaan, mediavälitteiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, sosiaalinen ja poliittinen osallisuus ja vaikuttaminen median kautta sekä median käyttö elämänhallinnan tukena.[3]

Kriittinen teknologia

Keskeistä mediataitoa on ymmärrys siitä, miten koneet ja algoritmit muodostavat sisältöjä ja mitkä tahot hyödyntävät käyttäjädataa. Esineiden internet, puettavat ja suoraan kehoon asennetut tai muuten elämään integroituva älyteknologia kerää meistä tietoa, josta kehittyneet algoritmit luovat sisältöä. Teknologia pyörittää arkeamme.
Perheiden mediakasvatuksessa on ryhdytty painottamaan rajoitusten sijaan vanhemman läsnäoloa ja kiinnostusta lapsen mediakulttuuria kohtaan, sillä digitaalisessa ympäristössä katselun tai käytön rajoittaminen ei yksin riitä lasten ja nuorten suojelemiseksi mediankäytön riskeiltä. Rajojen asettamisen rinnalla tulisi kulkea aikuisen aktiivinen läsnäolo, mediataitojen monipuolinen harjoittelu sekä keskustelu ja opastus lapselle sopivien mediasisältöjen pariin. Ns. ruutuaikaa keskeisempää lienee se, mitä lapsi laitteella tekee.[3]

Yksityisyys

Mediakasvatus on onnistunut voimistamaan ihmisten tietoisuutta omien tietojensa arvosta ja vaatimaan tietojen luovuttamiselle vastinetta. Suomessa on käytössä “My data”-palvelu, jossa jokainen voi tarkistaa kaikki itsestään kerätyt tiedot, korjata niitä tai useissa tapauksissa myös saada henkilötietojensa käytöstä korvaus.
My data - johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen.

“...Uskon että omistajuus omiin tietoihin on kaaos, samoin kuin nyt jo esim. Facebookissa oleviin tietoihin.”,”....Tiedostamme sen muttemme välitä kun kaikki muutkin käyttävät Facebookia. En usko että tulevaisuudessa pystymme hallitsemaan tai muokkaamaan “omia” tietojamme” ja “Jos meidän sukupolvi jakaa ilman kritiikin häivääkään itsestään mitä intiimeimmätkin tiedot noille pörssiyhtiöille, mistä ihmeestä kukaan oppisi intimiteettisuojan rakentamisen mallia.“
Korvausasiaa tärkeämpänä pidettiin läpinäkyvyyttä, ihmisten tietoisuutta ja mahdollisuuksia tehdä valintoja.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset kuitenkin välittävät yksityisyyden suojasta – he vain tekevät sen eteen yllättävän vähän. Tätä on kutsuttu yksityisyyden paradoksiksi, joka ammentaa voimattomuuden tunteesta. Ihmiset kokevat, että muita vaihtoehtoja kuin tietojen luovuttaminen ei ole. Suomessa peräti 67 % vastaajista kokee, että heidän täytyy luovuttaa henkilötietojaan, jos he haluavat käyttää palveluja verkossa. Samalla vain noin kolmasosa vastaajista (29 %) oli sitä mieltä, että tämä käytäntö ei häiritse heitä (Euroopan komissio 2015, 83). Lisäksi 60 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista ilmoitti lukevansa ainakin osan tietosuojaselosteista, ja kolme kymmenestä (31 %) suomalaisesta on aina tietoisia henkilötietojensa käsittelystä ja vain 7 prosenttia ei ollut koskaan tutustunut ehtoihin. Huolestuttavaa on, että vain hieman yli kolmasosa suomalaisista (37 %) on kuullut tietosuojavaltuutetun olemassaolosta (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 4/2018)[3].

Koulutusvienti

Suomalainen mediakasvatus voisi olla kansainvälinen koulutusvientituote. Tampereen yliopiston panostukset ja 2015 saatu taloudellinen tuki siirtää koulutuksen ja tutkimuksen painopistettä kansainvälisemmäksi.

Kulttuurienvälisen vuoropuhelun lisääminen on melko uusi näkökulma mediakasvatuksessa, ja tällaisille projekteille voisi olla jatkossa kysyntää eurooppalaisella mediakasvatuskentällä.[3]

Faktabaarin työ on ollut tällä alalla uraauurtavaa. Kari Kivinen on ollut keskeinen hahmo mediakasvatuksen ja faktantarkistustaitojen koulutuksessa. Hän on myös toiminut yhteydenpitäjänä ja kehittäjänä EU:n alueella vaikuttavien alan järjestöjen kuten DPA, Verificat ja Lie Detectors kanssa.

LÄHTEET:

1. Tapscott, D. (1999). Growing Up Digital: The Rise of the Net Generation

2. Marc Prensky (2001)”Digital natives/digital immigrants” On the Horizon,

3. White, D. S & Le Cornu, A. (2011), Visitors and Residents: a New Typology for Online Engagement. First Monday, 2011.

4. http://mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2018/06/Minne_menet_mediakasvatus_Mediakasvatusseura10_pakattu.pdf

5.. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/lastenmediabarometri2013.pdf

6.. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160714/04_18_Media-%20ja-viestintapolitiikan-nykytila.pdf?sequence=1&isAllowed=y

7. Parceron-suuri-generaatio-opas. pdf

8.Tilastokeskus: Kulttuuri, media ja ajankäyttö.Saatavissa: https://stat.fi/aihe/kulttuuri-media-ja-ajankaytto [viitattu 15.4.2023]

9. https://andalys.fi/nain-paljon-instagram-ja-tiktok-tienaavat-kayttajien-henkilokohtaisilla-tiedoilla/[viitattu 16.4.2023]

10.Tilastokeskus: Kulttuuri, media ja ajankäyttö.Saatavissa: https://stat.fi/aihe/kulttuuri-media-ja-ajankaytto [viitattu 15.4.2023]

11. https://www.wordstream.com/blog/ws/2022/01/11/most-popular-social-media-platforms

12. http://utain. uta.fi/uutiset/koulutusvienti-voi-tuoda-suomeen-paljon-rahaa-ulkomailta

13. https://faktabaari.fi/me/

https://kivinen.wordpress.com

Päivin matka mediakasvatukseen

sunnuntai 7. toukokuuta 2023

Mediakasvatuksen toimijoita: Faktabaari ja Mediakasvatusseura

FAKTABAARI

https://faktabaari.fi/edu/informaatiolukutaito-opas-opettajille-ja-oppilaille/

Miksi Mediakasvatusseura pitäisi jalkauttaa kouluihin?

Mediakasvatuksen toimijat yhteistyössä

maanantai 1. toukokuuta 2023

Neljä mediataitoa, jotka jokaisen pitäisi osata

Mediataitojen oppimispolku kestää kehdosta hautaan.

sunnuntai 16. huhtikuuta 2023

Diginatiivimyytti - syntyvätkö nykylapset kännykkä kourassa?

Virtuaalitodellisuus -

diginatiivit vs. digi"mamut"

Saavutettavuuden ongelma

Kaupalliset toimijat

Eriarvoistuminen

Osallistava mediakasvatus

Ihmisen ja koneen suhde

Koukuttava algoritmi

Yksityiset kuplat

Sananvapaus

Kriittinen teknologia

Yksityisyys

Koulutusvienti

Digitaaliset kuilut vaikuttavat nuorten elämään ja yhteiskuntaan

Tunnisteet