Päivin matka mediakasvatukseen alkaa

Mitä kannattaa tietää viestinnästä, 

maailmasta, ihmisistä ja itsestämme?

 

Mihin tarvitsemme mediakasvatusta, ja miten sitä edes voi tehdä?

Kasvatuksessa on karttakepin ja liitutaulun, ylhäältäpäin ohjailun kaiku. 

Haluamme olla vapaita. Ja sitäpaitsi:

Eivätkö diginatiivit hallitse laitteensa jo ennen kouluikää?

Millaista mediakasvatuksen tulisi olla? 

Tulisiko siitä vain uusi sensuurin muoto? 

Eikö jokainen käytä mediaa omalla tavallaan? 

Minkälaisia sisältöjä ja tavoitteita mediakasvatuksella voisi tai pitäisi olla ja miten sitä voisi toteuttaa?

Entä varttuneemmat?

Eikö senioreille riitä, että he osaavat avata sähköpostinsa, maksaa laskunsa ja mennä Facebookiin? Media ympäröi meitä joka puolelta. Pitäisikö meidän olla saavutettavissa 24/7/365 päivää vuodessa?

Kuka meitä hallitsee ja miten?

Nopeammin kuin olemme huomanneetkaan älylaitteistamme on tullut niin koukuttavia, että on aivan paikallaan kysyä, kuka meitä hallitsee. Mitä itsesäätelyllemme ja elämänhallinnallemme on vaivihkaa päässyt tapahtumaan?

Kuva 1. Koukuttava media

Mediakasvatus on aloitettava omasta itsestä. 

Ensimmäinen askel matkassa mediakasvatukseen on, että aloittaa itsestään ennen kuin alkaa kasvattaa muita. Siispä matka alkakoon! Nyt.

Mediasuhde on henkilökohtainen, mediasisältöihin ja median käyttöön liittyvien tunteiden, tapojen ja mieltymysten summa. Mediasuhde ei ole staattinen, vaan erilaiset kokemukset ja keskustelut muovaavat suhdetta mediakulttuuriin ja -ympäristöihin.

Mediakasvatus tukee oman mediasuhteen muodostamista ja reflektointia: oman toiminnan kyseenalaistamista, tunteiden tunnistamista, tulkinnoista neuvottelua ja sitä kautta tiedon ja ilmiöiden monimutkaisuuden hyväksymistä. Oman mediasuhteen tunnistaminen ja tiedostaminen on lähtökohta myös mediakasvattajana toimimiselle.

(Mediakasvatusseura)

​Mediantäyteinen elämä

 oman elämän hallinta ja ajankäyttö

Kuva 2. Mediaähky ja rajallinen aika

Mediakulttuuri 

on kuin viidakko ympärillämme. Virallisten kanavien lisäksi kuka tahansa voi sinne  tuottaa lähes mitä tahansa sisältöä. Päällevyöryvän mediavirran pyörteisiin jäävän yksilön on itse luotava oma tapansa selviytyä mediaviidakossa. 

Kaikille meille muodostuu omintakeinen toimintakulttuurimme median keskellä. Miten voimme hallita ja jopa kehittää sitä? Se on keskeinen osa elämänhallintaamme ja vaikuttaa lopulta sekä kehomme että mielemme terveyteen ja toimintakykyymme.

Kun eri kanavien ja viestintävälineiden raja-aidat murtuvat, toisiaan muistuttavat sisällöt tulvivat jokaisen arjessa vastaan monesta ”tuutista”. Informaatioähky haastaa todellisuuskäsitystä ja maailmankuvan hahmottamista. Nopeatempoisessa, aiheesta toiseen hyppelevässä mediatulvassa faktantarkistus helposti unohtuu ja jää jopa tekemättä varsinkin silloin, jos on myös itse hektisesti tuottamassa sisältöä.

Kuva 3. Koko maailma mahtuu kannettavaan tietokoneeseen

Taloudellinen kilpailu mediantuottajien kesken on johtanut tuotantojen keskittymiseen suurille mediataloille, suuryrityksille, jotka ovat ostaneet ja hiljentäneet pienemmät kilpailijansa. Suomessa on ainakin toistaiseksi silti vielä elinvoimaisia paikkakuntalehtiä, vaikka keskittyminen on niitäkin ajanut fuusioitumaan.

Ennen kaikkea on todelliseksi tiedonvälityksen haastajaksi  muodostunut ylikansallisten mediajättien hallitsema sosiaalinen media. Kovin myöhässä on herätty huomaamaan siihen liittyviä riskejä. Monenlaista ja jopa valtiotasolla vaikuttanutta vahinkoa on jo ehtinyt syntyä.

Kuva 4. Informaatiotulva ja -ähky

 

Onko viestintäteknologinen kehitys jo ajanut ymmärryksemme ohi? 

Kuva 5. Medioiden yhteensulautuminen, kaikki tieto samassa paikassa

Medioiden yhteensulautuminen - mediakonvergenssi

Miten tuo nyt muka vaikuttaisi minun elämääni? Silmiemme verkkokalvoille ja tajuntaamme lävähtävä informaatiovirta on läsnä niin monikanavaisena, että sen suurin vaikutus meihin tapahtuu tiedostamat-tamme. Uskomme itse keksineemme ajatuksen hetkeäkään miettimättä, kuka todellisuudessa syötti sen meille.

Mediakonvergenssi eli viestintävälineiden yhteensulautuminen

synnyttää kaikukammion, jossa uutinen vahvistumistaan vahvistuu, yksinkertaistuu ja joskus myös polarisoituu ja polarisoi vastaanottajia. 

Mistä käsityksemme alunperin lähti? Sen selvittäminen voi olla työn takana tai jopa mahdotonta. Onkin havaittu, että esimerkiksi valheellisen väitteen korjaamiseksi on tehtävä 20 kertaa enemmän työtä kuin menee sen huitaisemiseen maailmalle. Samoin virheellisen väitteen tai valeuutisen korjaamiseen sen sijaan menee aikaa  vähintään 20 kertaa enemmän kuin ehkä hyvinkin raflaavan höpöjutun tuottamiseen.

Henkilökohtainen laite luo tunnereaktioita ja sitouttaa yhteisöihin

Kuva 6. Henkilökohtainen laite luo tunnereaktioita ja sitouttaa yhteisöihin

Älypuhelin on tutuin ja yleisin laite, joka mahdollistaa mediakonvergenssia. Siinä yhdistyy lukematon määrä toimintoja, joille jokaiselle muinoin piti olla (jos edes oli) oma erillinen vekottimensa. Melkoista peräkärryä pitäisi nyt alvariinsa kuljettaa mukanaan, jotta kaikki älypuhelimen toiminnot samalla lailla olisivat aina saatavilla.

Helppokäyttöisyyden kääntöpuoli on, että olemme entistä riippuvaisempia puhelimistamme ja muista digitaalisista laitteistamme. Maailmamme on medioitunut lähes kauttaaltaan.

Meitä ympäröi tunnereaktioita kalastava informaatiotulva, jossa myös itse olemme aktiivisia toimijoita.

Kuva 7. Meitä ympäröi tunnereaktioita kalastava informaatiotulva

                                                               

Riippuvuus mediajulkisuudesta

Kuva 8. Miksi kriittinen ajattelu on niin tärkeää?[2]

Medioitunut yhteiskunta vaatii toimijoiltaan paljon. Mitä suurempi vastuu, sitä suurempi on myös riippuvuus mediajulkisuudesta ja valosta, johon siinä joutuu. Harhaanjohtava tai epäonnistunut julkaisu voi tehdä tyhjäksi mittavan työn ja sen taustavalmistelut.

Kriittinen ajattelu ja medialukutaito ovat keskeisimpiä kansalaistaitoja ajassamme.

Kuva 9.Mediamaailma on koko ajan läsnä arjessamme

Medialukutaitoamme haastetaan koko ajan 

Mediamaailma on koko ajan läsnä arjessamme. Vietämme yhä enemmän aikaa internetissä. Meidän tulisi kyetä harkitsevaan ja faktapohjaiseen lähestymistapaan. Informaatiotulvassa monimutkaiset asiat pyritään yksinkertaistamaan. Toisinaan siitä seuraa, että ne samalla mustavalkoistuvat ja aiheuttavat vastakkainasettelua. Asiat voivat myös silloin henkilöityä  ja luoda ristiriitaista ilmapiiriä yhteisöön sekä koko yhteiskuntaan. Vähitellen on herätty tämän ilmiön yhteiskuntaa ja  demokratiaa rapauttavaan vaikutukseen, pahimmillaan uhkaan yhteiskuntarauhalle.

Kuva 10.Vietämme yhä enemmän aikaa internetissä.

Jokainen meistä on media 

Jokaisella on myös vastuu omasta toiminnastaan sen osana. Mediamaisemamme voi olla joko hyvin monimuotoinen tai ehkä todella kuplautunut, jolloin oma somen kaikukammiom-

me alkaa toistella sinne huikkaamaamme tietoa, vaikka se ei pitäisikään täysin paikkaansa. Silmänräpäyksessä tunnereaktiomme lähtevät liikkeelle tykkäyksinä ja yhä uusina jakoina. Tiedon paikkansapitävyyttä varmistamatta asiaa kommentoidaan ja postaillaan edelleen. Yhä uusia tunnereaktioita syntyy. Ne vahvistuvat matkan varrella ja laukkaavat saavuttamattomiin.

Lopulta virheellinen ja vääristynyt tieto johtaa myös virheellisiin ja vääristyneisiin johtopäätöksiin, valintoihin ja toimintaan. 

Millainen on mediamaisemamme?

Kuva 11. Meistä jokainen on oman elämänsä sankari

Kysymyksiä pohdittavaksi:

• Mistä lähteistä haemme tietomme? 
• Minkälaisen median äärellä viihdymme?
• Miten luotettavana sitä pidämme? 
• Mitä mediaa kartamme, mitä suosimme?
• Pystymmekö tunnistamaan asenteidemme taustat? 
• Mistä tiedämme, mihin voi luottaa ja miten saamme tarkistettua vastaantulevan tiedon? 
• Onko käytettävissämme toisenlaista, vertailukelpoista tietoa? 
• Hylkäämmekö todennetun tiedon epäluotettavana oman ennakkoasenteemme vuoksi? 
• Tartummeko harhaanjohtavaan tietoon vain siksi, että se tuntuu sopivan omaan ajatteluumme paremmin?

Kuva 12. Läsnäolossa on voimaa

Sananvapaus on keskeinen osa demokratiaa, mutta siihen tulee sisältyä myös vastuu ja sanotusta seuraavien vaikutusten ymmärtäminen. Oma tunnetila voi vailla itsekontrollia purkautua näppäimistöltä anonyymiin kommenttikenttään, mutta se voi myös triggeröidä ja loukata vastaanottajaa tavalla, joka ei palvele kummankaan etua.

Älylaitteen helppo käytettävyys voi luoda harhaanjohtavan mielikuvan omista kyvyistä ja osaamisesta. Virhearvio ei välttämättä paljastu heti. Salasanojen viidakossa tulee kiusaus mennä sieltä, missä aita on matalin, mutta samalla altistuu verkossa kalastelevien rikollisten vaikutusyrityksille, tietojen kalastelulle ja kaappauksille.

Kuva 13. Kun et halua muistaa ainuttakaan salasanaa, käyttäjätunnusta tai pin-koodia...

LÄHTEET:

1. Viisautta wikin tekoon https://fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_wikin_tekoon

2. Thandomal Shahani Centre for Management -instituuttihttps://tscfm.org/blogs/the-benefits-of-critical-thinking-for-students/