Lukutaito ja medialukutaito

Reijo Kupiainen

 Suomalaisella mediakasvatuksella on vahvat juuret.

Sara Sintonen

Pitkän linjan tutkijoita ovat mm. Aalto-yliopiston visuaalisen kulttuurin teorian professori Reijo Kupiainen ja Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen lehtori Sara Sintonen.

Heidän yhdessä toimittamansa teos Medialukutaidot, osallisuus, mediakasvatus ilmestyi jo vuonna 2009. He perustavat medialukutaidon analyysin kansainvälisesti tutkittuun tietoon (Potter, 2001), mistä käy ilmi, että medialukutaidon edellytyksenä on riittävä tiedollinen valmius ja ajattelukyky. Joukkoviestimien tuomaa informaatiota tulisi kyetä havainnoimaan ja analysoimaan viidestä keskeisestä kulmasta:

TIETO

1.Mediasisältö

Hämmentävä klikkiotsikko -
Kilpailu huomiosta 

Koska kilpailu huomiosta on kasvanut valtaviin mittasuhteisiin meitä joka puolelta ympäröivien digialustojen ja -sovellusten myötä, tunnepitoinen klikkiotsikko aktivoi neuroverkkoamme nopeammin ja helpommin kuin asiakeskeinen fakta. Taloudellinen kilpailu ajaa lehdistöä sekä TV- ja radioasemia tuottamaan huomionhakuista sisältöä. Syntyy kehä, jossa lukija, katsoja ja kuulija menettävät kykyään pysähtyä asiasisältöjen pariin.

2.Mediateollisuus

Eloonjäämiskamppailu pakottaa pienet mediatuottajat fuusioitumaan suuriin, lopulta ylikansallisiin mediayhtiöihin, joiden keskeisimpänä tavoitteena on taloudellinen voitto ja hyöty. Kansainvälinen mediateollisuus on ajautumassa myös osaksi suurvaltakamppailua valtioiden välillä. Tämä kehitys on koko ajan käynnissä. Havaitsemmeko sitä? Miten meidän tulisi toimia turvataksemme median moniäänisyyttä ja omaa identiteettiämme? 

3.Mediavaikutukset

Media vaikuttaa sekä tietoiseen
että tiedostamattomaan ajatteluumme

Yhdysvaltalainen mediatutkija W. James Potter kuvaa mediavaikutusten neljää ulottuvuutta ajoitusta, tyyppiä, valenssia ja tarkoituksellisuutta (Potter, 2012). 

Mediavaikutus voi olla välitön, kun näemme tunteita herättävän uutisen tai elokuvan, mutta se voi myös olla pitkäkestoisempi ja vaikuttaa  tiedostamattamme. Pitkäaikaisvaikutus syntyy jatkuvasta altistuksesta samalle informaatiolle ja voi muuttua ajatusmalliksi, käsitykseksi ympäröivästä todellisuudesta. Se voi olla joko uskomus tai vahvistettua tietoa, idea, joka ikäänkuin istutetaan itämään ajattelussamme. Lapsille ja nuorille näkyvä mediapersoona voi olla tärkeä roolimalli, jota voidaan jäljitellä tarkoituksellisesti tai tiedostamatta. Samalla omaksutaan uskomuksia, asenteita ja toimintatapoja, jotka vähitellen  alkavat näkyä koko yhteiskunnassa.

4. Informaatio todellisuudesta

Medialukutaitoa on osata kysyä.

on vastauksia kysymyksiin kuka, mitä, missä, milloin, miksi.

Mitä parempi medialukutaito, sitä vahvempi tietoisuus todellisuudesta.

5. Havainnoiva persoona itse

Medialukutaito koostuu pienistä osasista samaan tapaan kuin vaikkapa rakennelma Lego-palikoista. Uusi tieto rakentuu vanhan pohjalle. Vanhasta luovutaan, jos uusi tieto asettaa vanhan kyseenalaiseksi.

Medialukutaidon portaat

TAITO

1. Analyysi

Kykyä osata erottaa merkitykselliset osatekijät informaatiosta.

2. Arviointi

Vastaanottajalla on valmiuksia ja aiemmin hankittua tietoa arvioida informaation tärkeyttä ja luotettavuutta.

3. Ryhmittely

Vastaanottaja osaa yhdistellä ja erotella informaation samanlaisia ja erilaisia osatekijöitä.

4.Induktio

Nämä aiempiin havaintoihin perustuvat informaation osatekijät voivat mahdollistaa päättelyä, jonka tuloksena nähdään lainalaisuuksia ja kaavoja. 

5. Deduktio

Yksittäisten osatekijöiden selittäminen on mahdollista käyttäen aiemmin havaittuja lainalaisuuksia ja kaavoja.

6. Synteesi

Vastaanottaja kykenee kokoamaan informaation osatekijöistä  uuden tietorakenteen.

7. Abstrahointi

Vastaanotetusta ja sisäistetystä tiedosta luodaan tiivistelmä, lyhyt, selvä ja täsmällinen kuvaus. Mediasisällöt rakentuvat suhteessa toisiinsa.

Mediakasvattajan tärkein tehtävä on tuoda vahvuuksia ja toivoa maailmaan. Omasta hyvinvoinnista mediamyllerryksen keskellä pitää huolehtia.

Sara Sintonen mikroblogialusta X:ssä

Neil Postman: Huvitamme itsemme hengiltä, WSOY 1987

Aldous Huxley, Uusi uljas maailma, 1932

George Orwell, Vuonna 1984, 1949

"Orwell pelkäsi, että se, mitä vihaamme, tuhoaa meidät.

Huxley pelkäsi, että se, mistä nautimme, tuhoaa meidät."

Perttu Pölönen, Saisinko huomiosi, 2024

Median maailma ei ole todellisuuden peili. Se välittää median taustavoimien käsitystä todellisuudesta (Mustonen, 2001).

Kriittisen medialukutaidon viisi perusperiaatetta

1. Kaikki mediaesitykset ovat konstruktioita jostakin ympäröivässä todellisuudessa tapahtuvasta.

2. Konstruktiot käyttävät kullekin medialle ominaista kieltä ja ilmaisua.

3. Erilaiset ihmiset kokevat saman viestin eri tavoin.

4. Media sisältää sen tuottajan arvoja ja näkökulmia.

5. Mediaviestien päämääränä voi olla taloudellisen hyödyn tai vallan tavoittelu.