 |
| Reijo Kupiainen |
Suomalaisella mediakasvatuksella on vahvat juuret.
 |
| Sara Sintonen |
Heidän yhdessä toimittamansa teos Medialukutaidot, osallisuus, mediakasvatus ilmestyi jo vuonna 2009. He perustavat medialukutaidon analyysin kansainvälisesti tutkittuun tietoon (Potter, 2001), mistä käy ilmi, että medialukutaidon edellytyksenä on riittävä tiedollinen valmius ja ajattelukyky. Joukkoviestimien tuomaa informaatiota tulisi kyetä havainnoimaan ja analysoimaan viidestä keskeisestä kulmasta:
TIETO
1.Mediasisältö
 |
| Hämmentävä klikkiotsikko - Kilpailu huomiosta |
Koska kilpailu huomiosta on kasvanut valtaviin mittasuhteisiin meitä joka puolelta ympäröivien digialustojen ja -sovellusten myötä, tunnepitoinen klikkiotsikko aktivoi neuroverkkoamme nopeammin ja helpommin kuin asiakeskeinen fakta. Taloudellinen kilpailu ajaa lehdistöä sekä TV- ja radioasemia tuottamaan huomionhakuista sisältöä. Syntyy kehä, jossa lukija, katsoja ja kuulija menettävät kykyään pysähtyä asiasisältöjen pariin.
2.Mediateollisuus
Eloonjäämiskamppailu pakottaa pienet mediatuottajat fuusioitumaan suuriin, lopulta ylikansallisiin mediayhtiöihin, joiden keskeisimpänä tavoitteena on taloudellinen voitto ja hyöty. Kansainvälinen mediateollisuus on ajautumassa myös osaksi suurvaltakamppailua valtioiden välillä. Tämä kehitys on koko ajan käynnissä. Havaitsemmeko sitä? Miten meidän tulisi toimia turvataksemme median moniäänisyyttä ja omaa identiteettiämme?
3.Mediavaikutukset
 |
| Media vaikuttaa sekä tietoiseen että tiedostamattomaan ajatteluumme |
Yhdysvaltalainen mediatutkija W. James Potter kuvaa mediavaikutusten neljää ulottuvuutta ajoitusta, tyyppiä, valenssia ja tarkoituksellisuutta (Potter, 2012).
Mediavaikutus voi olla välitön, kun näemme tunteita herättävän uutisen tai elokuvan, mutta se voi myös olla pitkäkestoisempi ja vaikuttaa tiedostamattamme. Pitkäaikaisvaikutus syntyy jatkuvasta altistuksesta samalle informaatiolle ja voi muuttua ajatusmalliksi, käsitykseksi ympäröivästä todellisuudesta. Se voi olla joko uskomus tai vahvistettua tietoa, idea, joka ikäänkuin istutetaan itämään ajattelussamme. Lapsille ja nuorille näkyvä mediapersoona voi olla tärkeä roolimalli, jota voidaan jäljitellä tarkoituksellisesti tai tiedostamatta. Samalla omaksutaan uskomuksia, asenteita ja toimintatapoja, jotka vähitellen alkavat näkyä koko yhteiskunnassa.
4. Informaatio todellisuudesta
 |
| Medialukutaitoa on osata kysyä. |
on vastauksia kysymyksiin kuka, mitä, missä, milloin, miksi.
Mitä parempi medialukutaito, sitä vahvempi tietoisuus todellisuudesta.
5. Havainnoiva persoona itse
Medialukutaito koostuu pienistä osasista samaan tapaan kuin vaikkapa rakennelma Lego-palikoista. Uusi tieto rakentuu vanhan pohjalle. Vanhasta luovutaan, jos uusi tieto asettaa vanhan kyseenalaiseksi.
 |
| Medialukutaidon portaat |
TAITO
1. Analyysi
Kykyä osata erottaa merkitykselliset osatekijät informaatiosta.
2. Arviointi
Vastaanottajalla on valmiuksia ja aiemmin hankittua tietoa arvioida informaation tärkeyttä ja luotettavuutta.
3. Ryhmittely
Vastaanottaja osaa yhdistellä ja erotella informaation samanlaisia ja erilaisia osatekijöitä.
4.Induktio
Nämä aiempiin havaintoihin perustuvat informaation osatekijät voivat mahdollistaa päättelyä, jonka tuloksena nähdään lainalaisuuksia ja kaavoja.
5. Deduktio
Yksittäisten osatekijöiden selittäminen on mahdollista käyttäen aiemmin havaittuja lainalaisuuksia ja kaavoja.
6. Synteesi
Vastaanottaja kykenee kokoamaan informaation osatekijöistä uuden tietorakenteen.
7. Abstrahointi
Vastaanotetusta ja sisäistetystä tiedosta luodaan tiivistelmä, lyhyt, selvä ja täsmällinen kuvaus. Mediasisällöt rakentuvat suhteessa toisiinsa.
Mediakasvattajan tärkein tehtävä on tuoda vahvuuksia ja toivoa maailmaan. Omasta hyvinvoinnista mediamyllerryksen keskellä pitää huolehtia.
 |
| Sara Sintonen mikroblogialusta X:ssä |
Neil Postman: Huvitamme itsemme hengiltä, WSOY 1987
Aldous Huxley, Uusi uljas maailma, 1932
George Orwell, Vuonna 1984, 1949
"Orwell pelkäsi, että se, mitä vihaamme, tuhoaa meidät.
Huxley pelkäsi, että se, mistä nautimme, tuhoaa meidät."
Perttu Pölönen, Saisinko huomiosi, 2024
Median maailma ei ole todellisuuden peili. Se välittää median taustavoimien käsitystä todellisuudesta (Mustonen, 2001).
Kriittisen medialukutaidon viisi perusperiaatetta
1. Kaikki mediaesitykset ovat konstruktioita jostakin ympäröivässä todellisuudessa tapahtuvasta.
2. Konstruktiot käyttävät kullekin medialle ominaista kieltä ja ilmaisua.
3. Erilaiset ihmiset kokevat saman viestin eri tavoin.
4. Media sisältää sen tuottajan arvoja ja näkökulmia.
5. Mediaviestien päämääränä voi olla taloudellisen hyödyn tai vallan tavoittelu.
