Mediakasvatuksen toimijoita: Faktabaari ja Mediakasvatusseura

FAKTABAARI

Faktabaarin DIL-opas 2022

Monilukutaidon osa-alueita

Yhteiskunnan vakaus pohjautuu luotettavaan tietoon.

                             https://faktabaari.fi/dil/digitaalinen-informaatiolukutaito-opas/

Digitaalinen informaatiolukutaito on kansalaistaito

"Digitaalinen informaatiolukutaito on nykyajan kansalaistaito, jonka varaan rakentuu osallistuminen demokraattiseen päätöksentekoon. Suomi on tunnettu hyvästä lukutaidostaan, ja monilukutaidon opetusta on sisällytetty nykyisiin opetussuunnitelmiin varhaiskasvatuksesta alkaen.

Verkon digitaalisilla alustoilla, kuten TikTokissa, Youtubessa, Instagramissa ja Facebookissa, lapset ja nuoret törmäävät kuitenkin hämmentävään informaatiovirtaan, jonka seulomiseen kouluyhteisössä ja kotona saadut eväät eivät välttämättä riitä: somevaikuttajien väitteisiin erilaisista tuotteista, kaupallisten algoritmien räätälöimiin hakutuloksiin, taidolla käsikirjoitettuun propagandaan ja lukemattomien kyllä-näppäinten taakse kätkettyihin lupiin jäljittää verkkokäyttäytymistä tai fyysistä liikkumista kaupunkitilassa.

Siksi on tärkeätä vahvistaa kaikkien verkon käyttäjien ja erityisesti nuorten digitaalista lukutaitoa, jonka avulla voi tunnistaa, miten meihin vaikutetaan verkossa." Joonas Pörsti, FaktaBaarin vastaava päätoimittaja.

FaktaBaarin on perustanut  Avoin yhteiskunta ry vuonna 2013. Se tuottaa digitaalista informaatiolukutaitoa kasvattavaa materiaalia, tarkistaa verkossa esiintyvien tietojen luotettavuutta sekä tunnistaa valeuutisia ja disinformaatiota. Yhdessä Mediakasvatusseuran, Sitran ja muiden vastuullisten mediatoimijoiden kanssa se on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan kivijalkaa ja sivistystä. FaktaBaari on myös osa luotettavan tiedonjulkaisun kansainvälistä yhteistyötä.

FaktaBaarin tuottamaa materiaalia voivat hyödyntää oppilaitokset sekä yksityiset kansalaiset.

Critical-hanke: Lasten ja nuorten medialukutaidon kehittäminen

https://faktabaari.fi/avoinyhtk/

https://faktabaari.fi/edu/informaatiolukutaito-opas-opettajille-ja-oppilaille/

Miksi Mediakasvatusseura pitäisi jalkauttaa kouluihin?

Mediakasvatuksen toimijat yhteistyössä

Kun Mediakasvatusseuraa perustettiin 2000-luvun alussa, mediamaisema oli hyvin erilainen kuin nyt. Koteihin tuli enemmän painettuja sanoma- ja aikakauslehtiä. Videot lainattiin kirjastosta tai kaupallisilta toimijoilta. Matkapuhelimilla soitettiin, lähetettiin tekstiviestejä tai otettiin kuvia. Kotien medialaitteistovalikoima periytyi 1990-luvulta. Microsoftin ja Applen taistelu markkinoista oli vasta alkamassa. Nokian voittokulun loppua ei vielä näkynyt.

Kun tämä taistelu roihahti täyteen mittaansa, medialaitteistoissa ja verkkoalustoilla alkoi kuin huomaamatta nopea ja laaja kehitys, joka tempaisi mitä kuinkin jokaisen mukaansa. 

Mediakasvatus tarvitsee edelläkävijöitä

Parissakymmenessä vuodessa siirryttiin analogisista laitteistoista pääsääntöisesti digitaalisiin. Kotona käytettyjen pöytätietokoneiden ja pelikonsolien oheen sovelluskauppoihin ja nettialustoille tulvahti valtava määrä erilaisia sosiaalisen median sovelluksia ja pelejä.

Niinpä koulumaailmassa opettajat ovat entistä enemmän joutuneet kilpailemaan oppilaiden keskittymiskyvystä ja oppimismotivaatiosta. Niin opettajat kuin myös Mediakasvatusseura ovat alkaneet kehittää uusia opetusmenetelmiä ja tapoja tarjota oppijoille valmiuksia käsitellä ympäröivän mediatulvan mukana eri tahoilta ryöppyäviä yllykkeitä.

Koulu on kuin valtamerilaiva, jonka kurssi kääntyy hitaasti. Oppimisen monimuotoisuus alkaa nyt vasta kehittyä. Niukkenevien resurssien kohdentaminen kaikkein tärkeimpään olisi tehtävä nopein päätöksin. Vastuun tulisi olla heillä, jotka tuntevat kokonaistilanteen parhaiten. Apajilla kärkkyvät ulkopuoliset kaupalliset ja poliittiset lobbarit ajavat omaa etuaan. Monesta kulmasta katsoen näyttää siltä, että koululaitoksen valtamerilaiva on nyt historiansa kovimmassa myrskyssä.

Mediakasvatusseura pyrkii toimimaan aktiivisesti ja laaja-alaisesti. Jo kohta parinkymmenen vuoden kokemus on tuonut mukanaan tietoa ja  monenlaisia materiaaleja sekä oppisisältöjä.   

Mediakasvatusseuran toimintamalli

Kuvakaappaus: https://mediakasvatus.fi/seura/

Yhteiskunnan, liike-elämän, kotien, opettajien ja oppijoiden odotuksista ja tarpeista nousee kovia paineita perus- ja ammattikoulujen sekä lukion opetussuunnitelmien sisältöihin ja toteutukseen. Jos muutos mediakentässä on ollut nopeaa, sitä se on ollut myös työelämässä. Laaja-alaisen digitaaliosaamisen tarve ulottuu sen miltei kaikille osa-alueille. 

Mediakasvatusseura on ollut ketterä kehittämään toimintaansa toisaalta oman henkilöstönsä vahvan osaamisen, toisaalta taitavan verkostoitumisen ansiosta. Opetusmateriaalia ja asiantuntemusta on runsaasti jaettavaksi. Pullonkaula on kuitenkin tähän asti ollut, että mediakasvatusta on pyritty keskittämään äidinkielen opettajien harteille yläkoulussa ja lukiossa, kun taas alakoulussa luokan oman opettajan näkemys mediakasvatuksen tärkeydestä sekä asiantuntijuus siinä vaikuttavat ratkaisevasti lopputulokseen. 

Elämme hektisessä, alituisessa liikkeessä ja kaikkialla läsnä olevassa mediamaailmassa. Jokainen mediakasvattaja kilpailee huomiosta ja ajasta paitsi kaupallisten ja taloudellista voittoa, myös poliittista valtaa tavoittelevien toimijoiden kanssa. Teknologian ja sovellusten huima kehitys edellyttää jatkuvaa valveilla oloa ja mukana pysyttelyä. Tekoäly valtaa alaa nopeasti. Tulevaisuuden mediataidot pitäisi kyetä rakentamaan jo tänään.

Miten hyvin koulut hyödyntävät Mediakasvatusseuran tarjoamia palveluita ja materiaaleja? Mediakasvatus on aivan liian laaja, koko yhteiskunnan kehitykseen vaikuttava kokonaisuus, että sen voisi noin vain jättää yksittäisten opettajien harteille. Se tulisi ulottaa koko koulun toimintaan. 

Kuten koodaus, matemaattiset, kielelliset ja taiteelliset taidot, yleissivistys, psyykkinen ja fyysinen kehitys, myös mediakasvatuksen eri osa-alueet rakentuvat ajan kanssa portaittain ja niiden haltuun ottaminen on elinikäinen prosessi. 

Mediakasvatusseuran tarjoama asiantuntijuus ja materiaalit pitäisi saada tutuksi, läsnäolevaksi ja kehittyväksi osaksi koko koulun toimintaa. Niitä molempia valvoo, tutkii ja tukee Valtioneuvosto sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

Kaikkien mediakasvatuksen parissa työskentelevien tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä sekä olla näyttävämmin esillä niin valtakunnan kuin sosiaalisessakin mediassa. Meidän tulisi yhteisvoimin nostaa esiin faktantarkistuksen ja debunkkauksen tärkeyttä sekä hillitä yhteiskuntaa tahallisesti repivien toimijoiden hyökkäyksiä. Paitsi koulujen oppilaille ja opettajille myös heidän vanhemmilleen tulisi antaa lisää välineitä seurata, mitä lasten ja nuorten sosiaalisessa mediassa ja pelialustoilla tapahtuu. Tarvitsemme lisää avoimmuutta, rohkeutta, aktiivisuutta ja yhteisten tavoitteiden kirkastamista.